Feeniks nousee tuhkasta.
Otan voimani takaisin. Sytytän sisäisen tuleni. Tämä nainen palaa!
Astun ulos roviosta jossa noitia poltetaan. Ravistan pois pelon luistani, ytimistäni, soluistani.
Aukaisen lepositeet, jätän Seilin saaren ja Hysterian taakseni.
Astun villiin, kesyttämättömään Alkuvoimaani.
Astun Orgastiseen loistooni.
Kuin hämähäkki kudon elämänlangasta ihmeellisen verkon.
Kutsun kokoon villit tuulet kaikista ilmansuunnista.
Syvällä meren pohjassa teen viisauden helmistä kaulanauhan.
Ulvon kuuta ja annan lanteideni kiemurrella.
Olen Käärmejumalatar. Olen Nautinnon kuningatar. Olen Erämaiden Lumoojatar.
Olen aistillinen, musta, kuuton yö ja sumuinen aamu.
Olen kuplivaa samppanjaa.
Vaikerran, väreilen ja kiemurtelen.
Karjun jalopeuran voimalla ja syöksen tulta.
Nauran, nauran, hurjaa ja hervotonta naurua. Kuka minut nyt voisi pysäyttää?
Olen intohimoinen, halukas, nälkäinen ja kontrolloimaton.
Otan voimani takaisin. Feeniks nousee tuhkasta.

Maalaus: Riding Phoenix/ Maria NK